Mahtavaa Uutta Vuotta 2013!!

Vuosi sitten näihin aikoihin olimme hakemassa tätä superihanaa vaavaa ♥

Vuodessa kerkeää ensimmäisestä kanista oppimaan vaikka mitä. Varsinkaan kun Biitukaan ei ole aina se ihan viisaimmasta eikä nyt muutenkaan sellainen .. :D
Kuitenkin se on kaikkineen juuri täydellinen, Pieni Prinsessa Biitu Apina ♥

Biitu juuri kotosalla, 31.12.2011 <3 br="br">

Tänä vuonna noin yleisesti ottaen on sattunut kaikenlaista. Niin positiivista, kuin negatiivistakin, kaikki ei vain voi onnistua. Täysillä yritetään elää nyt ja aina, vaikka elämä välillä tuntuu paikoillaan jökittävän. Välillä tuntuu ettei mitään olisi ilman näin mahtavaa perhettä, kokonaisuudessaan ♥ ♥
Tänä vuonna tapasin uusia aivan mahtavia persoonia, joiden - ainakin osan kanssa - kanssa varmasti tullaan pitämään hauskaa vielä pitkään(vanhoja tuttavuuksia unohtamatta), sillä MAHTAVAT ihmiset <3 br="br">Kaikenlaista tosiaan sattui ja tapahtui, mm. opin ettei hiihtäminen kannata ;)

Kiitoksia kaikille tasapuolisesti tästä upeasta vuodesta kommelluksineen ♥ !
Iloista, Onnellista ja muuten vain Mahtavaa Uutta Vuotta 2013 kaikille! ♥ ♥
-
Happy New Year everyone! ♥ ♥

Supermukavata Joulua ja Ihanaa Uutta Vuotta 2013!!

Huomenna se taas on, JOULU  ♥♥ !!

Mukavaa Joulua kaikille ♥♥ !!

Toivottaa Animales De La Vidan tontut  ♥

Joulukortti nro. 5!

Ninja 1v!

Onnea pienelle 10,8cm kokoiselle akaattilapsoselleni, vuoden ikäiselle Ninjalle !

Ninjan "virallinen" synttärikuva :3

Hyvin maistuu "kakkuna" ollut porkkanaykkönen!

Joulukortti nro. 4!

Mun wauwat ♥
Viime jouluna oli yksi upea gerbiili, rakas Pippurini ♥
Tänä jouluna seuranani on kolme upeaa gerbiiliä, omat Hippi ja Tirri sekä hoitopoika Nuutti ♥

Joulukortti nro. 3!

Joulukortti nro. 2!

Tämän päivän joulukortissa hyviä jouluja sekä onnellisia uusia vuosia toivottelevat Ana ja Biitu!

Joulu kolkuttelee jo ovella

Jouluun on enää viikko aikaa eli joulu alkaa jo kolkutella ovella, hauskaa! :)
Biitu, Tirri ja Hippi viettävät ensimmäistä joulua kanssani, yritetään siis tehdä mukava joulu kaikille uusille sitä kanssani viettäville, ei myöskään vanhoja tuttavuuksia tule unohtaa. Tärkeänä osana joulua kuuluu ehdottomasti perhe ja perheen kanssa oleminen! Perhe on tärkein ja perheeseen kuuluu tärkeänä osana myös KAIKKI lemmikit.
Muistakaa siis pitää perheistänne huolta ja pitäkäähän kaikki mukava joulu!

Ja kyllä, olen yrittänyt ottaa joulukorttikuvia ja niitä pitäisi täälläkin julkaista. Homma ei ollut mitenkään erityisen helppo, sillä kaksi, saatika kolme gerbiiliäkin kun yrität pitää samassa kuvassa, niin huh! Jouduin päätymään kompromissiin, joka selviää teille joskus.
Myökin Biitun virtamäärä aiheutti "hieman" vaikeuksia, sillä ensin se oli kuvassa, sitten ei, sitten oli, sitten ei ja huh! Juuri, kun sain koirat hyvin ja olin nappaamassa kuvaa, niin kukas muu kuin Biitu pomppaa kuvaan -.-

Esimerkkikuva ihanasta tilanteesta!

Tai sitten toinen vaihtoehto on että jollain on erittäin kaunis ilme:

Choco joka rakastaa Biitua ...

Kaikista kömmähdyksistä ja karkaamisista johtuen kortit ei ole aina ihan niin kauniita, mutta olen kuitenkin ihan tyytyväinen! Näitä sattumanvaraisesti onnistuneita :D

Loppuun vielä Hippi haluaa tänään aloittaa jakamalla ensimmäisenä korttinsa ja toivottaa ensimmäisenä hyviä jouluja ja onnellisia uusia vuosia!

-PiKa-

Epistelyä ja astutuskaavailua

Jäi taas kirjoittamatta, kun ajattelin palkintokuvan lisätä tähän, mutten saanut taas kameraa tyhjennettyä.

Viime sunnuntaina lähdimme epävirallisiin agilitykilpailuihin LAU:n hallille.
Alku ei lähtenyt kovinkaan loistavaasti liikkeelle, sillä myöhästyimme rataantutustumisesta, olin koiraa lämmittelemässä. Rata oli onneksi suht yksinkertainen ja helppo oppia. Ainoa ongelma radalla oli suunnitellun puute, johon vaikutti mm. se etten tiennyt kulmia enkä etäisyyksiä.
Radalle lähtiin jännityksen vallassa ja vauhdilla. Kontaktit hypittiin oikein kauniista ja yksi rima putosi, koska en ollut aivan varma minne ohjata. Toinen vitonen tuli A:n alastulokontaktilta.
Vauhtia riitti, mutta tuloksena kymppi. Tällä tuloksella mentiin möllien voittajaksi.

1. luokan radan valmistuessa kyttäsin tarkasti että pääsisin rataantutustumaan.
Rata vaikutti ykkösluokan radaksi aika hankalalta, mutta siitäkin onneksi selviydyttiin tuloksella. Tuloksena 15. Puomin alastulolta hypättiin jo puolesta välistä alas, kuten A:nkin alastulolta, joten niistä vitoset ja kielto tuli jostain. Tällä tuloksella sijoitus toinen.

Nyt ruvetaan urakalla reenaamaan kontakteja joka suunnasta ja joka vauhdilla, ei tule tuosta loikkimisesta mitään jos se rupeaa yleistymään. Se osaa ottaa ne ja yritän vaatia ne, mutta ei näköjään yrittäminen riitä. Suunniteltua ratareeniä, jossa pyrin saamaan samanlaisia tilanteita, kuin noissa epiksissä.

_____

Astutus ei sitten sujunutkaan vieläkään. Hippi ei hyväksynyt Nuuttia ja mietin jo vaihtamista Tirriin.
Hipillä oli todistettavasti kiima, kun nosteli pyllyään Nuutille, mutta kun Nuutti yritti astua hyökkäsi Hippi Nuutin päälle.
Pitää nyt miettiä mitä tekee ...
_____

Huomenna olisi ideana lähteä koirapuistoilemaan, jos keli sallii voisin kameraakin ulkoiluttaa. Choco taitaa jäädä kotiin, koska tuppaa olemaan liikaa poliisina jokapaikassa. Taunon voisin tädiltäni käydä hakemassa ja sitten Ana lähtee mukaan.

Ylihuomenna olisi Kaakkois-Suomen Kani - ja Jyrsijäharrastajien järjestämät pikkujoulut, joihin voisi myöskin muistaessa ottaa kameran ulkoilemaan. Sinne mukaan lähtevät Biitu sekä kaikki kolme gerbiiliä taikka sitten vain yksi tai kaksi.

- PiKa -

Ei onnistunut ...

... nimittäin Hipin astutus ...
Hipillä oli nyt tasan kolme viikkoa seurana kaverini lähes 2-vuotias gerbiiliherra Romeo, mistä olikin jo tuossa aikaisemmassa postauksessa jotain tietoa. Olihan se jo arvattavavissa että mahdollisuus on pienempi tuolla iällä. Astua se kyllä kovasti yritti, mutta punnitsemisen perusteella päädyin siihen ettei Hippi voi olla kantavana johtuen painon laskusta. Lisäksi Romeon piti päästä jo oman kaverinsa luokse, joka oli vähän jo ruvennut ikävöimään Romeota.

Nyt Hippi kuitenkin sai uuden kaverin. Lilac värinen Nuutti - herra, joka on vain hieman Hippiä ja Tirriä vanhempi. Nyt ei ainakaan pitäisi olla iästä kiinni tuo onnistuminen. Jos ei onnistu niin sitten ei onnistu.
Hippi ja Nuutti ovat päässeet jo parin päivän aikana aivan lyhyitä aikoja tutkimaan toisiaan muutakin kuin verkon kautta. Hieman arastelivat alussa toisiaan, nyt ovat olleet jo läheisempiä verkon läpi.
Kuvia tulee sitten, kun saan niitä taas ladattua koneelle.

Arttu - poikakin lähti takaisin omaan kotiinsa ja nyt on ollut jo huomattavasti rauhallisempaa nukkua. Biitukin on taas rentoutunut ja kerjää huomiota aina välillä.

Loppuun vielä kuvia, kun oli hieman aurinkoisempaa pimeyden keskellä, 10.11.2012:

Hurrjimus !

Biitu löysi täydellisen paikan ottaa aurinkoa ...

LÄTS !

Ana ja Anan favoriitti pallonriekale

Oo ! Lintuja !

Riemuidiootit <3 td="td">

Ensilunta

Tänään sitten päätti sataa ensilumet :)
Aamulla oli kovin monella ilmoituksia facebookissa, että "lunta, lunta!!", täällä oli kyllä lumet kaukana, koska koko aamupäivän paistoi aurinko ja oli kirkasta jne.
Noh kyllä sitä sitten jossain vaiheessa rupesi kuitenkin hieman tulemaan, tuli juuri ja juuri tienpintaa hieman peittävä määrä, sekin suli alle tunnissa monesta paikasta.
Onneksi myöhemmin satoi lisää ja nyt tuota tuossa muutama sentti on :)
Eipähän kuraa kulkeudu tassuissa sisään ja plussaa on että tuo lumi sentää valaisee edes vähän enemmän eikä tarvitse ihan pilkkopimeässä kävellä.
Kuviakin otin heti ensilumesta, mutta ne ovat edelleenkin kamerassa ja tyhjennän sen taas ... joskus :D

Mutta jeah ! Se gerbusuunnitelma nyt taitoi toteutua :) Tai siis on se siihen asti toteutunut että terrassa on maanantaista asti ollut verkko ja verkon toisella puolella asustaa väliaikaisesti tälläinen:

Hei, Olen Romeo ! (:

Nytten siis totutus menossa ja ovat ne pariin otteeseen yhdessä ilman verkkoakin juokseneet, astuakin yritettiin toisella kerralla, mutta onnistumista en usko käyneen. Kohta otan varmaan verkon pois ja Tirrin eri lootaan väliaikaisesti asumaan :)

Romeo ja Hippi ensimmäistä kertaa ilman verkkoa yhdessä juoksemassa :)

Lisäksi about viikon verran meillä juoksentelee ja riehuu myös hoitopupu, leikkaamaton kääpiöluppa uros Arttu.
Pitää vain pitää huoli etteivät pääse juoksemaan samaan aikaan samaan paikkaan, koska kanin poikasia en tähän nyt halua.
Ana on ollut iloinen hoidokkipupusta, kun sitä voi vielä pusuttaa, kun se ei ole kertaakaan antanut vielä Analle turpaan ...

Anallakin alkaa juoksut olemaan loppuvaiheilla(toivottavasti), joten joskos kohta pääsisi liitelemään :)

Loppuun vielä parit kotilokuvat:

Ninja pienokainen :3

Erai pieni tiikerilapsi ;D

Tässä nää mun kääpiöt, Erai ja Ninja <3 td="td">

- PiKa -

Ripaus uutta ja vanhaa ...

Blogi saikin sitten uuden ulkoasun ja uuden osoitteen. Blogi itsessään on sama kuin ennen, mutta osoite muuttui. Ulkoasusta halusin hieman syksyisemmän ja muutenkin erilaisen. Katsotaan nyt miten tämä blogi vielä muuttuu, mutta tällä hetkellä mennään tässä ja nyt.

Jotain iloistakin eläimiin liittyen toivottavasti tapahtuu, mutta siitä lisää myöhemmin ;)

Meillä elämä rullaa normaalisti eteenpäin. Analla on tällä hetkellä juoksut jotka alkoivat kuun alkupuolella, voisi kyllä tuon juoksemisen jo lopettaa niin pääsisi treenaamaankin ...
Choco mummon vauhti on hieman hidastunut tietyissä kohdissa entiseen verrattuna, vanhuus ei tule yksin. Ruokahalu on kuitenkin ennallaan, vaikka paino tuntuukin laskevan.
Anan ruokahalu oli juoksujen alussa hieman kadoksissa, mutta nyt sekin on pikkuhiljaa palaillut eikä toivottavasti palata entiseen anorektikkoon.

Treenaaminen on tosiaan nyt ollut tauolla, koska Analla on nuo juoksut eikä aina meinaa keskittyminenkään koiralla riittää esimerkiksi tokon treenaamiseen. Chocon kanssa taas en ole liiemmin jaksanut yksikseen treenailla. Gerbiileitä olen yrittänyt jaksaa käsitellä edes jonkin verran ja Biitua juoksuttaa lattialla.

Vauvakotilotkaan eivät oikein meinaa harmaudesta ja kylmästä johtuen kasvaa. Nooh, hiljaa hyvää tulee :)

Kuvia ei tällä kertaa ole syystä, että kuvat ovat ulkoisella kovalevyllä joka on kiinni pöytäkoneessa enkä ole jaksanut käydä repimässä sitä sieltä vielä irti, vaikkakin pitäisi. Eikä ihan uusia kuvia edes ole, koska on ollut aikas harmaata ja sateista, niin ei ole viitsinyt sitten kuvailla.
Mutta siis äiteen vanhan läppärin sain, niin joskos saisi kuviakin joskus muokkailtua :D

-PiKa-

Myssy

Mysteeri Land Snail "Myssy"

Petsie

Nimi: Mysteeri Land Snail                         CB'12FI                                                                             Syntymäaika: 8/2012

Väri: F. rodatzi                                            Rotu: Achatina Fulica Hamillei f. Rodatzi                     Mitat: g & 6cm

~~~~~~~~

Myssyn tarina on erilainen kuin muiden ja Myssy saapui minulle todella yllätyksellisesti. Lähdin lenkille 15.9.2012 ja päätin lähteä tutkailemaan muutamia lehtoalueita Lappeenrannan Hartikkalassa. Kuljeskelin ja tutkiskelin, kunnes katseeni huomasi oudon kartiokuorisen pienen kotilon. Omaan silmääni se ei näyttänyt lehdolta eikä myöskään meripihkalta, joten otin sen mukaani ja myöhemmin kuvasin sen ja kyselin mielipiteitä.

7mm kokoinen kartiokuorinen mysteerikotilo

Yhdessä tulimme siihen tulokseen, että tuo näyttäisi erehdyttävästi esimerkiksi akaattikotilon poikaselta. Toki kuva oli huono, mutta myöhemmin kuvasin lisää. Vauvan kasvaessa akaattikotilo-veikkaus vaihtui rodatziin, sillä tästä pienestä kasvoi vaalea kuorinen eli rodatzi. Se, että miten noin suhteellisen harvinainen kotilolajin edustaja oli joutunut lehtovyöhykkeelle, mutta ehkä joku oli tyhjentänyt turpeita metsään ja sieltä tullut? En tiedä. Se jäänee arvoitukseksi. Pääasia on, että Myssy sai kodin ja uuden elämän, eikä joutunut kuolemaan ulos kylmään. Aika kohmeessa se oli, kun löysin sen tuolloin 15.9.2012.

Laiheliini

Lienee ehkä Myssyn elämän alkutaipaleesta johtuen Myssy jäi aika pieneksi, mutta pirteä se on ja suloinen. Myssy on pieni hölmöläinen!

Pieni Kani Reissaa osa 2

Tällä kertaa on tämmöinen lyhyt seikkailumatka, mutta uusi juttu Biitulle kuitenkin kuitenkin.

Maanantai 18.6.
"Pieni kani lykättiin taas kerran kantoboxiin ja autoon. Autossa odottolun jälkeen saavuimme TrimPetiin. Biitu ei ole ennen käynyt kyseisessä paikassa.
Ovesta sisälle tullessa Biitu säpsähti ovikelloa. Sisällä olikin koira, joka oli aika kiinnostunut Biitusta. Tosin Biitua ei paljon mikään koira kiinnostanut, kun niitä näkee jo ihan tarpeeksi kotonakin.
Kävin oitis Biitu kainalossa hakemassa sille sovittavaksi erilaisia valjaita. Suurinosa oli aivan liian isoja, mutta yhdet kivatkin löytyi. Aluksi punnitsin vihreiden, pinkkien ja punaisten välillä, mutta pinkki pisti liikaa mustasta silmään ja punainen sopi hyvin Biitun karvan väriin, niin päädyin punaiseen.
Sitten oli aika leikata Biitun kynnet. Olen itse yksin leikatessani saanut jo tarpeeksi verta valumaan, sekä omista käsistäni, että kanin kynsistä. Se osaa olla niin kauan hienosti paikoillaan, kunnes painat sakset kiinni, niin juuri liikahtaa jalka ja kynsisakset ovat leikanneet kynsien ytimeen ... -.-''
No, nyt homma sujui huomattavasti paremmin, kun minä pitelin Biitua ja Ronja leikkasi sen kynsiä. Välillä nyki vieläkin jalat, mutta sain pidettyä ne tällä kertaa aika hyvin paikoillaan. Ronja sai hyvin Biitun kynnet leikattua ja olimme nopeasti valmiit.
Biitu sai kulkea kaupassa uusissa valjaissa ja vanhassa hihnassaan. Taaskin se sai paljon rapsutuksia ja huomiota. Biitu oli taas omaan tapaansa aikas kiltisti. Välillä se oli lattialla ja välillä pöydällä, molemmissa oltiin rauhassa ja kiltisti. Uudet valjaat toimivat hyvin, kun laitoin Biitun valjaista kiinni pöydälle. Vaikka ne ovat etuosasta hieman isot, niin ne siltikin ovat paremmat kuin vanhemmat ja pitivät kanin tarpeeksi hyvin. Vanhoissa valjaissa oli huonoina puolina: valkoiset; liian isot tai ovat säädettävissä, mutta remmiä jää liikaa yli ja ovat siltikin liian isot, vihreät; ohutta remmiä eikä niissä ole vatsassa menevää remmiä.
Jotenkin jäi kuitenkin se vihreä mietityttämään ja päätin tehdä kompromissin. Ostaisin vihreän pannan, joka olisi kaulassa muuten vain(siihen en remmiä laita). Se ainakin pysyy kaulassa.
Lisäksi piti ostaa koirille pieni namipussi, etteivät ne jää ilman mitään.
Menin hetkeksi auttamaan Ronjaa ja jätin Biitun TrimPetin yhteen häkkiin. Aluksi Biitu vaikutti pelokkaalta alla olevaa muovia kohtaan, joten heitin sille pyyhkeen sinne. Neitiä ei pyyhe ilahduttanut vaan se potkaisi sen tieltä pois ja kävi lötköttämään häkin nurkkaan. Eli se rentoutui eikä enään liiempiä hötkyillyt vaikka vierestä kannettiin isoja koiranruokasäkkejä pois.


Sanoin Ronjalle heipat ja lähdin. Biitu uusissa valjaissaan ja pannassaan kainalossani. Kantoloota nimittäin jäi autoon, koska Biitun kanssa on helpompi mennä ilman kantoboxia.
Biitu oli hyvin kiltisti sylissä, kunnes päästiin metsäpolulle. Siellä oli tuumailutauon paikka. Biitu nuuski ja söi heinää ja lehtiä. Välillä pompittiin rauhassa eteenpäin, mutta sitten rupesi väsyttämään, joten otin Biitun taas kantoon. Välillä Biitu halusi maahan ja pomppi hetken kunnes kipusi taas syliin.
Kadulla se oli sylissäni. Kiltisti se tutkiskeli maailmaa ja ihmetti uusia asioita sylistä käsin. Nenä vain viuhasi.

Näin sitä kulkee jänöneiti kainalossa

Käveltiin pari sataa metriä, kunnes tuli rauhallinen poikkitie, missä Biitun pystyi taas rauhassa päästää pomppimaan. Taas se tutkaili maailmaa ja söi voikukan lehtiä. Eipähän ainakaan nälkä yllätä, kun syö matkalla heiniä hyvistä paikoista(en anna syödä autotien vierestä, enkä koirien ulkoilutuspaikoilta).

Biitu tutkailee maailmaa

Pesutauko yllätti

Pieni säikky jänö ei ollut tällä reissulla kyllä kovinkaan säikky ! Se kulki sylissä rennosti autojen ja junienkin vierestä. Se kulki välillä jopa näinkin rennosti:

Relax pupu ;)

Puskassa oli kiva möyriä ja se teki kotimatkasta huomattavasti rennompaa.

Heinää!!

Vähän pientä väsyttää ...

Onneksi matka ei ollut pitkä ja selviydyimme hyvin mielin ja nopeasti kotiin.
Biitu tunnisti kotipihalle päästessään oman kodin portaat ja ryntäsi niitä ylös.

Omat portaat :)

Huomatkaa uudet valjaat ja panta ;)

Sisälle ei kuitenkaan menty, kuin käymään, sillä Biitu pääsi rauhoittumaan omaan isäpuoleni rakentamaan ulkohäkkiin, jossa hetken pötköttelyn jälkeen se oli kerännyt jo voimiaan takaisin.

Isäpuolen tekemässä häkissä on hyvä olla

Kun viimein oli aika päästä sisälle oli kani onnessaan kun se pääsi lötköttämään oman peittonsa päälle <3

Lötkötyspötkötys

Väsy pikkukani <3

Pienen kanin elämä on kaikenlaiseen uuteen ja ihmeelliseen tutustumista ;)"


Loppuviikosta lähdemme mökille juhannukseksi. Biitu, Ana ja Choco pääsevät mukaan. Toivotaan hyvää ja ennen kaikkea TURVALLISTA juhannusta ! :)

- Pinja -

Pieni Kani Reissaa osa 1: Wauhtis

Hei taas pitkästä aikaa !
Tästä lähtee blogin sivussa Biitun oma "reissupäiväkirja". Mukana tietenkin myös juttuja lyhyistäkin reissuista, sekä muista jutuista, eikä muita laumanjäseniä pidä unohtaa, kuten uusia laumanjäseniä Hippiä ja Tirriä jotka liittyivät laumaanmme terraariota täyttämään keskiviikkona 6.6.

Tirri ja Hippi matkaboxissa ensimmäisen yön, sillä terraario oli pesun jäljiltä kuivumassa

Hippi putkessa ensimmäisenä päivänä

Tirri putkessa ensimmäisenä päivänä

Kyseisenä päivänä Ana pääsi kanssani treenaamaan(olimme mukana LAU:n junnutoiminnassa) agilityä pitkästä aikaa. Homma oli hieman hakusessa, mutta yllätyin, että sujui niinkin hyvin, sillä emme ole treenanneet ... öööh ... pitkään aikaan. Hyvät treenit kuitenkin ja hauskaa oli!
Treenien jälkeen noudimme Anan kanssa tyttögerbut Faunattaresta(molemmille lisätty sivut, jossa lisätietoa).

Siellä matkustivat pienet tytöt matkalla kotiin

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
Sitten tähän viikonloppuun ja reissupäiväkirjan ensimmäiseen osaan:


"Lauantaina 9.6.(minun synttärit) lähdimme heti aamusta reissuun. Biitu pääsi kuljetuslootaan ja Ana sai kulkea omin jaloin. Bussia jouduimme odotella hetkisen.
Bussissa kulkeminen oli Biitulle uusi kokemus, mutta alkujännityksen jälkeen Biitu rauhoittui, kiitos minun ja koiran rauhallisen olemuksen. Eräs mukava vanhempi naisihminen oli kiinnostunut kovasti siitä, että tulevatko Biitu ja Anan hyvin toimeen toistensa kanssa.


Perille päästyäni oli käveltävä jonkinmoinen matka. Biitu kantokopassa painoi sen verran että se kävi hieman käsiini sen lisäksi painava laukku painoi harteilla ja vielä lisäksi toisessa kädessäni oli vetävä koira. Onneksi selvisin tapahtumapaikalle, ja sinne selvittyäni Ana ryntäsi ilmoittautumiseen, sillä siskoni oli hoitamassa ilmoittautumisia, niin Ana meni moikkaamaan. Ilmoittautumisen jälkeen heitin kamat siskoni auton takakonttiin, otin Biitun ja Anan ja lähdin kiertelemään.
Biitu nuuski kovasti uusia hajuja, kuten myös Ana, sillä sillekin oli uusia hajuja; hevosia, aasi, vuohia yms.
Kiertelimme kojut läpi ja Biitu keräsi mukavasti rapsutuksia(myös Anaa muutama ihminen erehtyi rapsuttamaan). Yleisin kommentti koko tapahtumassa Biitusta oli: 'Katsoin että sylissäsi on pieni koira, mutta se olikin pupu'


Päivä meni rauhassa ja välillä Biitu oleili boxissaan ja pääsi se kerran ilmoittautumiseenkin siskoni syliin.
Yllätyin siitä, että erittäin harva koira oli Biitusta oikeasti kiinnostunut, vaikka Biitu kävi hetken maassakin.


Anan lauantai oli erihieno!
Ensin mätsärissä pienten kehässä punainen nauha, jonka jälkeen ryhmäkehässä - Anan laiskuudesta ja porottavasta kuumuudesta huolimatta - Ana sijoittui kolmanneksi !
Myöhemmin oli vielä Speedrace kilpailu.
Ana sai aluksi huonon lähdön sillä se karkasi ja lähti haistelemaan eräitä nameja, mutta onneksi saimme koittaa uudestaan ja silloin lähti, ja kovaa, kuten aina. Matka taisi olla noin 80m ja aika taisi olla tasan 7s, jolla medien voittajaksi ! Ana vaan taitaa tuon kovaa juoksemisen.
Sitten oli aika lähteä kotiin viemään elukat, josta juhlistamaan synttäreitäni RAXiin.
Illalla Ana sekä Biitu olivat oikein rättipoikki väsyneitä."


Sunnuntaina 10.5. oli hyvin harmaata ja oli luvattu muutenkin sadetta, joten yliaktiivinen pupu sai jäädä kotiin(sai kaiken energiansa takaisin yhdessä yössä -.-''). Onneksi koko päivänä ei kuitenkaan satanut.
Nyt sain tädiltäni kyydin Wauhtikseen.
Ensimmäisenä vuorossa oli agility. 1. luokan rata meni ihan kohtuu hyvin ja saatiinkin siitä kehuja, vaikkakin rata oli itsessään aika haastava. 2&3. luokan rata menikin täysin yleisön viihdyttämiseksi. Tällä kertaa käytin enemmän ääntä, mutta koira halusi tehdä aivan muuta kuin totella. Se meni sinne ja tonne, meni miten halusi.
Hauskaa oli, niin minulla, kuin yleisöllä kuin koirallakin.
Seuraavaksi oli möllitoko.
Siihen oltiin treenattu, mutta tänä aamuna koira oli tahmainen eikä oikein toiminut kuten käskettiin, tai toimi, mutta pienellä viivellä.
Hieman muisteltiin asioita ja kisa meni erittäin hyvin, vaikka vastustajat vaikuttivatkin erittäin hyviltä!
Tälläinen rivi tuli:

Luoksepäästävyys 10
Paikkamakuu 10
Seuraaminen taluttimessa 10 (itse kämmin, mutta onneksi ei sakotettu)
Seuraaminen taluttimetta 10
Liikkeestä maahan meno 10
Luoksetulo 10
Liikkeestä seisominen 10
Hyppy 9 (koira meni liian sivuun hypätessään)
Kokonaisvaikutus 9½ (se puoli pistettä tuli tästä, millä voitimme kolmanneksi tulleen)

Kokonaispisteet 108,5/110

Olin ERITTÄIN tyytyväinen!
Sijoitus oli 2. Ensimmäinen sai täydet pisteet ja kolmas hävisi meille puolella pisteellä.
Ana on kyllä niin paras !
Sekin päivä pulkassa ja mahtavat fiilikset koko viikonlopusta!

Ana ja meidän viikonlopun palkinnot ! Hyvä me !

- Pinja -

Tirri

Miss Dakota Tirriäinen

Petsie

Nimi: Miss Dakota Tirriäinen                                   Sukupuoli: Naaras                            Syntymäaika: 2.4.2012

Väri: Agouti white spotted                                        Rotu: Gerbiili, Mongolian                   Paino: 80g

~~~~~~~~
Tirri nukkui pois 21.9.2014.

~~~~~~~~

Kasvattaja: Faunatar, Lappeenranta

Isä: Aleksanteri

Emä: Moona

Sisarukset:
Miss Ciara Hippiäinen "Hippi"

2x argente uros

1x PEW/REW uros

1x argente naaras

2x vajaalla kuvioinnilla agouti white spotted naaras

~~~~~~~~

Näyttelytulokset:

24.8.2013: Lappeenranta, Kirsi Mettälä; KuMa

~~~~~~~~

Pippurin nukkuessa pois alku vuodesta, oli terraario pelottavan tyhjä. Tarkoitus ei ollut ottaa enää hetkeen gerbiilejä, sillä Biitu oli tullut. Terraario oli kuitenkin niin pelottavan tyhjä ja kaipasin kovasti näitä pieniä vipeltäjiä terraarioon. Pienen neuvottelun jälkeen kävin 5.6.2012 katselemassa ja lopulta varaamassa töiden jälkeen. Tarkoituksena oli katsoa uros hamsteria, mutta gerbiilit veivät voiton. Uros gerbiilejä oli kolme ja olin sopinut ottavani vain kaksi, joten siirryin naarasiin ja sieltä löytyikin kaksi ihanuutta. Hippi, jolla oli hieman pienet kuvioinnit sekä Tirri, joka oli parhaiten kuvioitunut. Kahdelta muulla puuttui toinen spoteista kokonaan.

Junnuagilitytreenien jälkeen 6.6.2012 kävin noutamassa nuo nätit pienet tytöt kotiin. Olin niin iloinen, kun viimein terraariossa oli taas vipinää. Nämä pienet tytöt olivat hieman ujoja, mutta antoivat mainiosti kuitenkin käsitellä. Uteliaisuuttakaan ei tytöiltä puuttunut.

Ensimmäinen päivä kotona

Ensimmäinen päivä kotona

Tirri ja Hippi ensimmäisenä päivänä kotona

Tirrillä oli kaikenlaisia kauniitakin nimiehdotuksia, mutta nimen lopullinen päättäminen tuntui olevan aivan liian hankalaa. Tirri oli niin tirriäinen, hieman tulisempi kuin siskonsa, niin kutsuin sitä Tirriksi ja lopulta se nimi sitten jäi. Virallinen nimi muodostui alkuperäisestä ideasta Dakota ja Tirriäinen sekä lisäksi jotain yhdistävää eli Miss.

Tirri ja Hippi

Tirri on aina ollut astetta vilkkaampi kuin siskonsa. Hyvin Tirrikin on antanut käsitellä, mutta vilkkautta on löytynyt. Nykyään Tirrin käsittely on jäänyt mahdollisimman minimiin, jotta se säästyisi ylimääräiseltä stressiltä, jolla yritämme välttää shokkikohtauksia. Shokit kuitenkin oikeastaan loppuivat, kun siskokset pääsivät asumaan taas samaan terraarioon. Myös Tirri on hyvin utelias, mutta se harkitsee yleensä hieman kauemmin kuin siskonsa. Miellyttävä lemmikki kuitenkin!

Suunnitellessani syksyllä poikasia, arvoin näiden kahden naaraan väliltä. Päädyin kuitenkin Tirrin siskoon Hippiin, sillä Hippi on ollut hieman mukavampi käsitellä. Suunnitelmat meinasivat kuitenkin kariutua ja eräässä kohdassa Tirri asusti Nuutti-pojan kanssa, mutta poikasia ei tullut ja shokkien takia Nuutti siirrettiin Hipin luokse takaisin. Onneksi shokit jäivät kuitenkin pois Tirrin päästessä asumaan siskonsa kanssa taas.

Kokeilussa nuoripari

Tirrin ja Hipin yhteen saaminen oli oikea erävoitto, lähes puolen vuoden erillään asumisen jälkeen. Useamman viikon tämä projekti vaatikin, sekä hieman kikkailua, mutta lopulta siskokset pääsivät taas asumaan yhteen.

Siskot taas yhdessä!

Tirri on tainnut päästä vain yhteen näyttelyyn ja voi olla, että tulevaisuudessakin pysytään näyttelyistä pois tai sitten ei. Ensimmäisestä näyttelystä ei menestystä tullut, mutta kunniamaininta saatiin. Kaunis Tirri on väritykseltään, mutta myös pienehkö eli ei mikään näyttelyotus. Lisäksi hieman ujo otus, joten senkään takia ei ihan ihanteellisin näyttelyotus.

Tirri on vilkas ja kaunis pieni gerbiili, jolta ei taistelutahtoa puutu! Tirri on nimittäin selvittänyt suolituksenkin. Ei erityisen helppo elämä ole ollut Tirrillä, mutta hyvin se jaksaa. Tirri on ihana pieni eläin hyvällä luonteelta ja uteliaisuudella.