Zorrazo You Had Me At Hello "Zoda"
KUVA
"Sinä vain olet mun
ikuinen täysikuu
minä vain olen niin
hulluna sinuun
ja vain sinun kanssasi
tahdon olla
aikamme loppuun"
KUVA
"Sinä vain olet mun
ikuinen täysikuu
minä vain olen niin
hulluna sinuun
ja vain sinun kanssasi
tahdon olla
aikamme loppuun"
Chinesecrested.no - KoiraNet - Petsie
Nimi: Zorrazo You Had Me At Hello Sukupuoli: Narttu Syntymäaika: 4.10.2014
Karva: Powder Puff Rotu: Kiinanharjakoira Mitat: n. 30cm & n. 4kg
~~~~~~~~
Kasvattaja: Marika Fredrikson, Kennel Zorrazo
Isä: FI, EE & LV MVA Zorrazo Buffalo Bill "Nemo"
Emä: JV-12 HUJW-13 Kaitlin Bom Chicka Wah Wah "Tiiti"
Sisarukset:
Zorrazo - "?" (karvaton) (narttu)
Zorrazo - "?" (karvallinen) (narttu)
Zorrazo - "Benten" (karvaton) (uros)
Zorrazo - "?" (karvaton) (uros)
Zorrazo - "?" (karvallinen) (uros)
Zorrazo - "?" (karvaton) (uros)
Zorrazo - "?" (karvaton) (uros)
~~~~~~~~
Tulokset:
-
~~~~~~~~
Tulokset:
-
~~~~~~~~
Anan lääkityksen aloittamisesta olin haaveillut toisesta omasta koirasta, sillä kisaaminen Anan kanssa ei enää onnistunut ja tämä vaikutti valitettavasti myös treenaamiseen. Tarvitsin siis uuden motivaattorin treenaamiseen. Aika kului ja mukana alkoi pyöriä myös treenikoira Tauno, joten pahin koirakuume pääsi hieman laskemaan. Kuitenkin sisälläni kyti haave toisesta koirasta vielä, kun Ana pääsisi sitä kouluttamaan ja opastamaan ollen itse vielä nuori ja virkeä. Lisäksi Chocon poismeno vaikutti Anaan jonkin verran tehden siitä ns. apaattisemman, joten ajattelin josko pentu piristäisi, vaikka tiedostankin, että pennussakin on riskinsä epilepsiakoiran kanssa elellessä. Tarkoitus oli hankkia seuraava koira vasta kesällä 2015, mutta, kuten muuttokin, niin koirankin tulo saivat aikaistua. Laitoinkin kyselyä tutulle kasvattajalle ja hän tarjosi heti pentua tästä yhdistelmästä!
Rotu oli ollut pitkään pohdinnan alla, mutta niin siinä sitten kävi, että harjakoiraanhan valinta sitten kääntyi, kiitos vain Zodan kasvattajalle! Halusin mielellään mini/medi-kokoisen koiran, eli pienen ja kompaktin kokoisen, jonka kanssa esimerkiksi bussissa reissaaminen on helppoa, kun koiria on kaksi. Toisaalta halusin lenderin, mutta toisaalta oli olo, että haluaisin välillä kokeilla jotain muuta. Tane on kuitenkin hieno koira ja kiva harrastuskaveri, mutta mitä harjakoirasta voisikaan saada omissa käsissäni...
Ihmeen paljon pohdin pennun ottamista, vaikka sellainen olikin jo minulle varattu. Yhden koiran kanssa on kuitenkin ollut hyvin helppoa, mutta kyllä koiria vähintään se kaksi pitää olla ja toistaiseksi olen ollut hyvin onnellinen päätöksestäni. Toivottavasti tulen olemaankin ja toivotaan, että lauma pysyy hienosti vähintään tällä kokoonpanolla kasassa, terveinä ja iloisina yhdessä!
Alunperin pentu piti hakea Voittaja 2014-näyttelyn jälkeen, mutta suunnitelmiin tuli hieman muutoksia ja lähdettiinkin pentua hakemaan 5.12.2014 perjantai-iltana. Juuri muutamaa tuntia aikaisemmin oli taloudestamme poistunut ikuiseen lepoon rakas Stella, joten mieli oli hieman sekaisin, olo oli toisaalta hyvin surullinen ja toisaalta hyvin iloinen.
Perillä Sipoossa olikin useita ihmisiä ja koiria ja hälinää riitti. Pennut olivat hyvin suloisia, eikä aikuisissakaan mitään vikaa ollut. Kiinnitin pennuista eniten huomiota valkoiseen puuterityttöön ja puuteripoikaan. Etenkin uros oli luonteeltaan super ja ulkonäkökin oli hieno, mutta valitettavasti sininen silmä ei ole harjakoirille sopiva. Myös kahdella muulla oli toinen silmä sininen. Vaihtoehtoni olivat siis kahdessa puuterinartussa, mutta päädyin kuitenkin lopulta samaan kuin kasvattaja olikin suositellut eli valkoiseen puuterityttöön, Susa Susuun. Muiden pentujen kanssa ollessa se kulki hieman omia polkujaan ja etsiskeli syötävää tai seisoskeli aidan vieressä, mutta pentuaitauksesta vapaaksi päästessään lähti pienen harkintatuokion jälkeen vilistämään häntä pystyssä heiluen! Niin pakattiin pieni pentu autoon ja lähdettiin ajamaan kotia kohti.
Kotimatka sujui ihanan vaivattomasti Zodan nukkuessa koko matkan. Pysähdyimme välille syömään eikä pentu liikkunut mihinkään autossa, nukkui vain peiton päällä kiltisti. Loppumatkasta alkoi pentu heräillä eikä nukkuminen enää ollut kovinkaan helppoa pienelle, mutta vielä pienet unet kerkesi viimeisillä kilometreillä ottaa. Kyllä huomaa, että tuo pentu on viime aikansa matkustanut autossa, sillä Zoda on syntynyt Italiassa ja matkannut Suomeen, vaikka muuten suomalainen pentu onkin! Ulkoilma tuntui olevan Zodalle liikaa, kun on niin kylmä! Kotona olimme kolmen aikaan yöllä eikä siihen aikaan enää alettu pentua ja Anaa toisiinsa tutustuttaa.
Lauantaiaamuna sain herätä samaan mihin olin käynyt nukkumaan eli vikinään ja ulinaan. Aamu lähti kuitenkin hienosti käyntiin ja Ana otti pennun yllättävän hyvin! Söivätkin samaan aikaan ja sitten vähän ulkoiltiin pihalla. Ana murisee, jos pentu tulee liian iholle, mutta sitä se tekee kaikille. Zoda otti puputkin hienosti vastaan, vaikka lopulta saikin hieman koulimista Biitulta. Aamulla Zoda makoili pitkälti omissa oloissaan ja vähän piilossa, mutta ei kauaa mennyt kun kulki tämä pieni ja reipas neiti häntä pystyssä kohti uutta maailmaa! Koko laumaa kuvatessa tuli todella onnellinen olo, sillä nyt minulla on kaksi koiraa ja kaksi pupua, superihana porukka, toivottavasti semmoisena pysyisikin mahdollisimman pitkään, vielä monia ja taas monia ja monia vuosia eteenpäin!
Zodan nimi oli tosiaan pentuna kasvattajalla Susa tai Susu. Halusin oikeastaan virallisesta nimestä nimen kutsumanimeksi, mutta kirjasin myös joitain mieleen tulleita ideoita ylös, sillä lenkkeillessä tuli aina kaikenlaista mieleen. Eräs näistä oli Zeda. Pennulla ei ollutkaan vielä virallista nimeä sen saataessani, joten oli sovellettava jotain. Luettelin nimilistastani nimiä siskolleni takaisin tulomatkalla ja mm. Zeda kuulosti kivalta. Sitä sitten alettiin soveltaan Zodaksi ja Zoraksi, mutta etenkin Zoda jäi mieleeni ja sehän siitä sitten tuli! Z-kirjain nimeen tulee vähän kennelnimenkin kautta, jotta on edes jotain virallisesta nimestä. Myöhemmin tuli ilmi virallinen nimi ja siitä olisi saanut hyviä nimiä vielä, mutta tykkään kyllä tuosta nykyisestä, niin jääköön!
Rotu oli ollut pitkään pohdinnan alla, mutta niin siinä sitten kävi, että harjakoiraanhan valinta sitten kääntyi, kiitos vain Zodan kasvattajalle! Halusin mielellään mini/medi-kokoisen koiran, eli pienen ja kompaktin kokoisen, jonka kanssa esimerkiksi bussissa reissaaminen on helppoa, kun koiria on kaksi. Toisaalta halusin lenderin, mutta toisaalta oli olo, että haluaisin välillä kokeilla jotain muuta. Tane on kuitenkin hieno koira ja kiva harrastuskaveri, mutta mitä harjakoirasta voisikaan saada omissa käsissäni...
Ihmeen paljon pohdin pennun ottamista, vaikka sellainen olikin jo minulle varattu. Yhden koiran kanssa on kuitenkin ollut hyvin helppoa, mutta kyllä koiria vähintään se kaksi pitää olla ja toistaiseksi olen ollut hyvin onnellinen päätöksestäni. Toivottavasti tulen olemaankin ja toivotaan, että lauma pysyy hienosti vähintään tällä kokoonpanolla kasassa, terveinä ja iloisina yhdessä!
Perillä Sipoossa olikin useita ihmisiä ja koiria ja hälinää riitti. Pennut olivat hyvin suloisia, eikä aikuisissakaan mitään vikaa ollut. Kiinnitin pennuista eniten huomiota valkoiseen puuterityttöön ja puuteripoikaan. Etenkin uros oli luonteeltaan super ja ulkonäkökin oli hieno, mutta valitettavasti sininen silmä ei ole harjakoirille sopiva. Myös kahdella muulla oli toinen silmä sininen. Vaihtoehtoni olivat siis kahdessa puuterinartussa, mutta päädyin kuitenkin lopulta samaan kuin kasvattaja olikin suositellut eli valkoiseen puuterityttöön, Susa Susuun. Muiden pentujen kanssa ollessa se kulki hieman omia polkujaan ja etsiskeli syötävää tai seisoskeli aidan vieressä, mutta pentuaitauksesta vapaaksi päästessään lähti pienen harkintatuokion jälkeen vilistämään häntä pystyssä heiluen! Niin pakattiin pieni pentu autoon ja lähdettiin ajamaan kotia kohti.
 |
| Reissaminen on rankkaa! Zoda kotimatkalla! |
 |
| Zoda kotona! |
 |
| Zodahan voisi uida tuolla kupissa! |
Zoda on minun mielestäni todella reipas pentu, todella hurmaava tyyppi. Ja kuten moni muukin on hämmästellyt, niin minäkin aluksi hämmästelin, kuinka pieni se voikaan olla, vaikka ikää olikin tullessaan jo 9-viikkoa. Zoda on pieni pomppiva kirppu ja iloinen kuin mikä, hyvää ruokahalua unohtamatta! Toivottavasti hänestä kasvaisi minulle se hyvä ja terve harrastus- ja kisakoira! Zoda ei erityisemmin tykkää ulkona olemisesta etenkään märällä, kun tulee niin nopeasti kylmä. Myöskin kaikki sen vapauden rajoittaminen aiheuttaa pientä protestointia. Hihnassa ei voinut aluksi kävellä ollenkaan, vaan löi muuten täyden stopin, jos minä olin hihnan toisessa päässä. Vapaana voi kulkea hyvin, nyt hihnassakin meno hieman jo sujuu.
Nättikin Zoda on, ainakin omasta mielestäni. Sillä on lähestulkoon luomukorva, eli niitä en ole joutunut kertaakaan teippaamaan eikä kasvattajakaan kuin kerran. Zodallahan on ruskea nenä, joka tekee siitä vähän erikoisemman näköisen. Ja koska Zoda on puudeli, on sitä myös trimmattava ja pestävä ja nyt on sekin ensimmäisen kerran suoritettu. Sanottakoon vaikka, että kova ääni tuosta pennusta lähtee eikä etenkään trimmaus tai kuivaus kuulu sen suosikkipuuhiin... Mutta olipahan vähän erilaista!
Zoda on leikkisä pentu ja Anaa on leikitettävä. Ana ei liiemmin arvosta yrityksiä. Zoda leikkii hienosti myös leluilla.
 |
| Rakkaat! <3 comment-3--="" nbsp=""> |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti