Vuosi sitten elettiin jänniä aikoja, kun kauan odottamani kaninpoikaset syntyivät. Silloin kesän alussa olivat koulusuunnitelmat toiset ja kerkesin suunnitella uuden kanin hankintaa, etenkin kun kuulin erään hyvältä vaikuttavan naaraan saavan poikasia.
 |
| Hilla 0vrk |
Hyvin pian saatiinkin tietää jo sukupuolet, kiitos aktiivisen kasvattajan ja etenkin naaraiden määrä taisi mennä juuri sopivasti. Olin aivan innoissani, minulle oli alustavasti varattu naaras, joskaan en vielä tiennyt, että mikä näistä.
 |
| 3vrk |
 |
| 8vrk |
 |
| 13vrk |
 |
| Kaikki poikaset, mukana vielä nyttemmin pois nukkunut Mansikka |
 |
| 4vk |
Loppujen lopuksi koulu suunnitelmat muuttuivat ja kanin ottamisellekin tuli hyvin paljon muutujia matkaan. Jossain vaiheessa olin jo aivan varma, ettei tätä onnea minulle koittaisi, mutta lopulta aurinko alkoi taas paistaa risukasaankin ja Hilla pikkuinen saapui kotiin. Erittäin suuret kiitokset ymmärtäväiselle kasvattajalle!
 |
| 6,5vk |
Heti alussa Hilla osoitti suuren innostuksensa ulkomaailmaan. Hilla oli hassu otus, joka ei tajunnut, ettei valjaissa pääse liikkumaan tiettyä pidemmälle ja aina remmin pituuden loppuessa Hilla pyllistyi. (Tosin edelleenkään Hilla ei ymmärrä kunnolla valjaiden päälle...) Jo heti ensimmäisenä päivänä sain kokea Hillan seikkailunhalun ja pääsin pyydystämään sitä. Juuri olin ollut onnellinen pieni kanivauva sylissä ja paria minuuttia myöhemmin sain pelätä sen hengen puolesta. Hilla oli kuitenkin kiltti ja seikkailut seikkailtuaan se on aina palannut lähtöruutuun tai antanut hyvin ottaa kiinni. Biitun verrattaen kuitenkin Hilla on suurempi seikkailija ja itsenäisempi, joka tekee omia tutkimusmatkoja, etenkin paikoissa, joihin sillä ei olisi mitään asiaa.
 |
| Ensimmäinen ilta kotona |
 |
| Hillalla on tiettävästi erittäin suuren korvat! (ja pienet aivot) |
Viimein päästyämme Pyhtäältä kotiin, olikin Hillalla jotain suurta ja ihmeellistä koettavana. Jouduin kohtaamaan asia, jota Biitun kanssa ei ikinä tarvinnut kohdata, nimittäin koirapelko. Hilla, kuten saaliseläimet yleensäkin, loikki seinille ja säikkyi hurjan paljon koiria. Onneksi koirat olivat jo tottuneet, joten osasivat olla siivosti. Jonain iltanahan Anan nukkuessa Hilla kävi hitusen maistamassa Anan kylkeä ja Ana lähti ulahtaen pois paikalta.
 |
| Ensimmäinen ilta |
Hilla oli kani, joka halusi seuraa toiselta kanilta, mutta Biitu ei siihen pystynyt, vaan mätti armottomasti vauvaa turpaan mahdollisuuden saadessaan. Pikku hiljaa siedättämällä kanit juoksivat jo samaan aikaan huoneessani, lopulta kuistilla ja pihalla, ja viimein ne saivat yhteisen ulkohäkin. Hilla on onnellinen, kun sillä on kaveri. Biitu välillä körmyyttää Hillaa, mutta useinkaan yhtä kähinää lukuunottamatta Hilla ei anna takaisin. Se alistuu kohtaloonsa, sillä sille riittää, ettei se ihan joka päivä saa turpaansa ja vastineeksi hän saa nukkua Biitun vieressä ja välillä putsata hänen korviaan. Lopulta koiratkaan eivät kammoksuttaneet, etenkään meidän oman paholaiset, ja saatiin lauma toimimaan hyvin yhteen.
 |
| Tästä lähdettiin... |
 |
| Ekoja yhteiskuvia ja voi sitä tuskan määrää, kun näitä otettiin! |
 |
| Välitilanne Biitun kanssa |
 |
| Lopulta päästiin tähän... |
 |
| ... ja tähän! On se vain hassu eläin! |
 |
| Lopulta Anasta tuli suuri suojelija |
 |
| Uudetkin koirat herättävät uteliaisuutta |
 |
| Yhteiskuvat toimivat välillä ja välillä ei |
 |
| Koko porukka! |
Hillalla on aina ollut loputon nälkä ja uteliaisuus. Välillä pelkään sen hengen puolesta, kun se vetelee ninjahyppyjä etsiessään sapuskaa. Ulkonakin on hieno ottaa välillä liikekuvia, kun pieni Hittiäinen liimautuu kiinni nurmikkoon. Lopulta lentää iloloikkaa sun muuta, mutta alku on aina hyvin takelteleva. Hilla on hassu eläin vailla vertaa. Usein sen temmellykset naurattavat, välillä meinaa epätoivo ja itku iskeä. Aivoja sillä ei oikein ole, mutta ruuan perässä sen saa kiipeämään vaikka kuuhun.
 |
| Mikä uteliaisuus?? |
 |
| Ei ollu ruoho vihreempää aidan toisella puolella! |
 |
| Tunteella mennään! |
Hilla tavallaan myös hyvin säikky. Tosin joissain tilanteissa varominen on yliarvostettua. Kolikolla on kääntöpuolensa. Hilla on kuitenkin mainiosti pärjännyt koululla ala-asteelaisten seurassa yhden iltapäivän sekä ensimmäisenä syksynään Hillakin kävin tutustumassa "kaveripupuiluun". Hillasta voisi saada vielä hienomman ja reippaamman, jos se ei olisi noin pellossa kasvanut. Siinä missä Biitu kulki aina mukanani, on Hilla ollut enemmänkin minun kanssa kotona. Näyttelyissäkään muiden käsittelyssä se ei aina ihan osaa olla, välillä paremmin kuin välillä. Näyttelyistä se on kuitenkin saanut usein kehuja sen hienosta turkista! Ja vähän käsiteltävyydestään. Onneksi säikkyydenkin lopulta voittaa puhdas uteliaisuus.
 |
| Mukana Mikkelinpäivän markkinoilla |
 |
| Koululla mukana |
 |
| Hilla oli koululla hyyyvin suosittu! |
Loppujen lopuksi Hilla on todella hieno jänis. Siitä vajaa kilon painoisesta kakarasta kasvoi pari kiloinen vähän isompi vauva, mutta edelleenkin niin vauva, kun piiloutuu edelleen Biitun vatsan alle! Vaikkakin vähän pellossa kasvanut, mutta kuitenkin sopeutuvainen ja sosiaalinen kaveri. Sormet se syö ja muutenkin hölmö hän on, mutta myös todella rakas. Ihan Hilla ei ollut sitä, mitä ajattelin, mutta lopulta siinä on paljon enemmän sellaista hyvää, jota en olisi voinut kuvitellakaan! Kiitos paljon Siiri!!
 |
| 11vk |
 |
| Kuukautta myöhemmin |
 |
| Pari kuukautta myöhemmin |
 |
| 7kk |
 |
| Jo on korvilla kokoa! |
 |
| Reilu 8kk |
 |
| 9kk |
~~~~~~~~~~~~~~~~~
Paljon Onnea Hilla 1v!!
Paljon Onnea myös sisaruksille!
