Päätin sitten epäilyksien saattamana lähteä kaverini kanssa käymään koirapuistossa(10.1.) ja mukaan tarttui Ana.
Chocoa en kehdannut poliisiksi ottaa. Anakaan, kun ei ole se koirasosiaalisin, niin pelolla lähdettiin eteenpäin.
Kun päästiin koirapuistoon, niin päästin sen irti. Ana hämmentyi suuresti suurista useista muista koirista, jotka "hyökkäsivät" päälle. Ne tulivat innoissaan haistelemaan pientä kurkkusuorana huutavaa akkaa :DD
Siinä sitten oleskellessamme Ana kuljeskeli yksin, rähisi kaikille, mutta häntä kyllä heilui, se on vain se tapa.
Loppuajasta pari kertaa Ana jopa itse ampaisi koirajoukon keskelle ja rupesi kiljumaan. Pieni prinsessa halusi pusuttelukavereita ja huomiota. Onneksi paikalla ei ollut oikeastaan koiria, jotka olisivat olleet yhtään tappelunhaluisia, paitsi eräs koira, jonka kanssa Ana näytteli hieman hampaitaan toisilleen. Sekin loppui siihen, kun kutsuin Anan pois. Monet koirat tulivat ja Ana juoksi päälle, kaverini koiran kanssa ne jopa rähisivät ja komensivat toisiaan, tosin hännät heiluivat ja kivaahan niillä ilmeisesti oli.
Kokoajan tarkkailin Anan käytöstä, mutta oikeastaan kukaan ei vastannut siihen, lukuunottamatta sitä yhtä, joka sekään ei paljoa. Kaikki vain katselivat, että mikäs tolla on kun kurkkusuorana huutaa, varmaan naureskelivat mielessään. Onneksi kaikki sujui hyvin eikä ongelmia syntynyt :)
Ja sen kiljumisen seurauksena toivoin, josko Anan ääni olisi käheämpi, tai edes mennyt, mutta PYH! Äiti sanoi sen kiljuneen tänään pari tuntia putkeen, kun oli vieraita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti